Soini pulassa. Tynkkynen Ruotsissa uusfasistien kanssa

Perussuomalaisten kehitys kohti avoimempaa fasismia on ollut silmiin pistävää hallituspaikan varmistuttua. Elinkeinoelämän talutusnuorassa kulkeva perusporvarihallitus on ajamassa törkeitä leikkauksia työväenluokkaa kohtaan niin Suomessa kuin maailmallakin. Samaan aikaan Perussuomalaiset kansanedustajat ja puoluetoimijat liukuvat askel askeleelta äärioikealle turvaamaan kapitalismin etuja “kansallisen yhtenäisyyden” verukkeella syyttäen leikkauksia vastustavia tai pakolaisia auttavia ”maanpetturuudesta”. Immosen harjaaminen jäi Soinilta haaveeksi ja nyt nuorisojärjestökin vaikuttaa karkaavan Soinin käsistä. Viikonloppuna 11.-13. syyskuuta 2015 Perussuomalaiset nuoret Sebastian Tynkkysen johdolla ovat vierailleet uusfasismista syytetyn Ruotsidemokraattien nuorisojärjetön (SDU) konferenssissa. Lauantaina 12.9.2015 koko SDU erotettiin Ruotsidemokraateista, kun se valitsi uuden puheenjohtajan, joka olisi jatkanut uusfasistien linjalla. Tynkkynen puolustelee sosiaalisessa mediassa SDU:n uusfasisteja ja syyttää Ruotsidemokraatteja epädemokraattisuudesta.

Puolueen rahoilla itsenäiset nuorisojärjestöt?

Sveriges Radio Sisuradio uutisoi torstaina, että ps-nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen [ja varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi] vierailevat SDU:n konferenssissa 11.-13. syyskuuta 2015. Tynkkynen on Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, mutta silti hän kehtaa väittää Sisuradion haastattelussa että ps-nuoret on “itsenäinen nuorisojärjestö” ja vakuuttaa että uusfasistien kanssa vehkeilyyn ei ole kysytty lupaa Perussuomalaisilta. Samaan aikaan ps-nuoret ovat itkeneet kyllästymiseen asti siitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ei myöntänyt pikkuruiselle ps-nuorille samanlaisia satojen tuhansien eurojen tukia kuin muille poliittisille nuorisojärjestöille, joilla on oikeaa toimintaa ja kampanjoita. Ps-nuorten toiminnassa on vain jotain kymmeniä toimijoita ja järjestön viestintä perustuu valheiden levittämiseen  ja sen kautta provosointiin. Viime toukokuussa iso liuta SDU:n aktiiveja – mukaan lukien Tynkkysen yhteistyökumppani SDU:n puheenjohtajana vuosina 2011-2015 toiminut Gustava Kasserlstrand – sai potkut Ruotsidemokraateista sen takia, että emopuolue piti näitä uusfasisteina.

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö – yhteistyötä fasistien ja elinkeinoelämän kanssa

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö on ollut viime vuosina vakavassa konfliktissa emopuolueen kanssa, jonka johdosta lukuisia SDU:n aktiiveja sai viime toukokuussa potkut Ruotsidemokraateista. Viralliseksi selitykseksi Ruotsidemokraatit tarjosivat näiden vehkeilyä uusnatsien ja uusfasistien kanssa. SDU:n puheenjohtaja vuosina 2011-2015 Gustav Kasselstrand ja varapuheenjohtaja William Hahne ovat viime vuosina toteuttaneet uusfasistista politiikkaa ja toimineet yhteistyössä muun muassa seuraavien tahojen kanssa: uusnatsistinen Nordiska Ungdom –järjestö; uusfasistinen Motpol –ajatushautomo; uusfasistinen ja identitaarinen Fria Tider –julkaisu; italialainen fasistinen La Destra; ranskalainen Front National, itävaltalainen FPÖ ja belgialainen Vlaams belang. Lisäksi SDU ja Kasselstrand ovat tukeneet lukuisia potkut saaneita Ruotsidemokraatteja, joita on syytetty vehkeilystä natsien kanssa. Esimerkiksi vuonna 2013 Patrik Ehn sai potkut yhteyksistään saksalaisen uusnatsipuolue NPD:n kanssa. Vuonna 2012 Ruotsidemokraattien kansanedustajat Erik Almqvist ja Kent Ekeroth aseistautuivat rautaputkilla hyökkäämään humalaisen ei tarpeeksi ruotsalaisena pitämänsä henkilön kimppuun Tukholman keskustassa. Rautaputkiskandaalina tunnetussa tapahtumassa Ekeroth ja kumppanit solvasivat uhriaan rasistisesti ja nimittelivät tilanteeseen puuttunutta ohikulkevaa naista “pikku huoraksi”. Almqvista sai potkut eduskunnasta, mutta Ruotsidemokraatit palkkasivat hänet “mediakonsultiksi”. Kasselstrand puolusti molemmissa tapauksissa rasismiin ja fasismiin liitettyjä Ruotsidemokraatteja.

Ruotsidemokraattien sisäistä valtataistelua ja julkisivun kiillotusta

Ruotsidemokraattien (SD) historia on täynnä avointa ja piilotettu natsismia. Puolue on perustettu vuonna 1988 fasistisen Bevara Sverige Svenskt (suom. ”Säilytä Ruotsi ruotsalaisena”) ryhmän rippeille, jonka toiminta muodostui vanhojen natsien ja fasistien yhteistyöstä. 1990-luvulla SD rahoitti valkoisen vallan musiikkiliikettä ja mahdollisti siten terroristisen natsiliikkeen kasvun. Vuonna 1997 perustettiin silloisen SDU:n alaryhmänä toimineen Nationell Ungdom ryhmän pohjalta Ruotsin vastarintaliike, joka on hitleristisen Suomen vastarintaliikkeen emojärjestö. Melkeinpä kaikilla ruotsalaisilla 2000-luvun natsiryhmillä on jonkinlaiset siteet 90-luvun SD:n nuorisojärjestöön.

Ruotsidemokraatit ovat viime vuosina siivonneet puoluetta urakalla, jotta voisivat uskottavasti nousta isoimmaksi porvaripuolueeksi Ruotsissa. Samaan aikaan kyse on myös SD:n puheenjohtaja Jimmie Åkessonin valtaklikin vallan säilyttämisestä ja mahdollisten ulkomaisten yhteistyökumppaneiden miellyttämisestä. Åkessonin johtama valtaklikki on noussut SD:n johtoon ensin valtaamalla nuorisojärjestön ja sitten SD:n Skånen piirijärjestön 2000-luvun alussa. Åkessonin esikuvana on toiminut Tanskan kansanpuolue ja sen kansalliskonservatiivinen ja kulttuurinationalistinen linja, jossa etnisyyteen perustuva erottelu on vaihdettu kulttuuriseen. Esimerkiksi Jussi Halla-ahon ajattelu on merkittävä näyte tällaisesta kulttuurinationalistisesta linjasta, jossa esimerkiksi muslimit esitetään kulttuurisesti uhkana ja yhteen sovittamattomana kaikelle eurooppalaiselle (ns. Eurabia-salaliittoteoria).

Kasselstrand ja SDU:n varapuheenjohtaja William Hahne sijoittuvat Åkessonista nähden lähemmäksi 90-luvun Ruotsidemokraatteja. He puhuvat etnisestä nationalismista (”yhdestä kansasta”) ja rakentavat yhteistyöverkostoja fasististen ja uusfasististen puolueiden kanssa. Viime huhtikuussa Kasselstrand ja Hahne voittivat Ruotsidemokraattien Tukholman piirijärjestön vaalit ja asettivat sinne oman hallituksensa, jossa oli mukana uusnatseja ja uusfasisteja Nordiska Ungdomista ja Motpolista. Puheenjohtajaksi valitun Hahnen kampanja perustui Ruotsidemokraattien oikeistolaistamiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Vain kuukausi sen jälkeen, kun Hahne oli valittu Tukholman piirin puheenjohtajaksi, sai hän ja kuusi muuta SDU:n jäsentä potkut koko puolueesta. Tämän vuoden syksyllä sekä Kasselstrand että Ruotsidemokraatit ovat koittaneet patentoida nimen ”Sverigedemokratisk ungdom” taistelussa siitä kenellä on oikeus esiintyä sillä nimellä. Lauantaina 12.9.2015 Ruotsidemokraatit ottivat haltuunsa SDU:n nettisivut, sulkivat ne ja ilmoittivat että Kasselstrandin kätyrin Jessica Ohlsonin johtama SDU ei ole enää osa Ruotsidemokraatteja. Sosiaalisessa mediassa Tynkkynen on puolustanut Kasselstrandin uusfasistiklikkiä ja syyttänyt Ruotsidemokraatteja demokratian puuttesta.

Uusfasismi ja identitaariliike

Kasselstrandin johdolla SDU on ottanut vaikutteita ympäri Eurooppaa vaikuttaneista fasistisista ja uusfasistista ryhmistä. Varsinkin Alain de Benoistin ja Julius Evolan ajattelu on vaikuttanut SDU:n politiikkaan. SDU on pyrkinyt valtavirtaistamaan identitaariliikkeen opetukset, joissa tärkeää ovat identiteetit puhtaasta kansallismielisyydestä ja eurooppalaisuudesta. Näitä uhkaavia tekijöitä ovat mm. Islam ja humanistiset tai vasemmistolaiset arvot. SDU:n kampanjoita ovat olleet esimerkiksi ”Rakastatko Ruotsia?; ”Eläintensuojelu” ja ”Ylpeä ruotsalainen”. Identitaariliike ei politiikassaan puhu avoimesti ihmisroduista, vaan pyrkii esittämään vanhat rotuteoriat puettuna kulttuuristen ja sosiaalisten ongelmien kautta. Esimerkiksi asuntopula, eläintenoikeudet tai homofobia esitetään kulttuurien yhteensovittamattomuutena, joka johtuu toiseudesta ja jota ei voi korvata muuten kuin taistelulla ”puhtaan isänmaan puolesta”.

Suomessa samanlaista ajattelua on pyrkinyt edistämään fasistisen Sarastus-julkaisun naisvihaaja Timo Hännikäinen. Hännikäinen oli esimerkiksi päävastuussa viime joulukuun 612 –natsimarssista, jota markkinoitiin suomenlipuilla ja joutsenten kuvilla. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat kirjastopuukottajat Suomen vastarintaliikkeestä. Tapahtumaan osallistui natseja ja perussuomalaisia, ja sosiaalisessa mediassa mainoksia levittivät muun muassa Suomen sisulaiset. Suomen vastarintaliikkeen hyökättyä elokuussa 2015 Jyväskylän Sokoksella paikallisten kimppuun, on Hännikäinen tuominnut ja haukkunut Suomen vastarintaliikettä sekä ehdottanut maltillisemman identitaariliikkeen perustamista.

”Puoluejohto ei välitä jäsenten mielipiteistä.” Sisäistä demokratiaa ei ole.

Ruotsidemokraatteja ja Perussuomalaisia yhdistää fasismilla flirttailun ohella syvä sisäisen demokratian puute. Niin Åkesson kuin Soini sanovat ääneen vain asioita, joilla kuvittelevat kannatuslukemiensa nousevan. Kentän mielipide kiinnostaa kuitenkin vain sikäli että sillä voi kasvattaa omaa valtaa ja lunastaa paikan Audin takapenkiltä. Kasselstrandin sanoin, “puoluejohto ei välitä jäsenten mielipiteistä”.

Taannoin Yle uutisoi että persuissa muhii erovyöry. Elinkeinoelämän intressejä ajavan politiikan todellisuuden paljastuttua perussuomalaisten äänestäjille ja puoluetoimijoille ei Soinilla ole ollut oikein muita oljenkorsia, kuin antaa halla-aholaisten syyttää sotia pakenevia ihmisiä milloin mistäkin. On selvää, että Kokoomus ja Keskusta ottavat ilolla vastaan persujen fasistisen siiven aloitukset pakolaisten syyttämisestä leikkauksista. Vaikka pakolaisten kustannukset ovat promilleluokkaa valtion kustannuksista (esimerkiksi viime vuonna pakolaisten vastaanotto maksoi 30 miljoonaa euroa, kun eduskuntatalon remontti maksoi 270 miljoonaa) koittavat valtaa pitävät luoda vastakkainasetteluja työväenluokan sisälle, jotta viha ei kohdistuisi hallitukseen ja elinkeinoelämään vaan pelkoon toiseudesta ja keskiluokasta putoamisesta. Pakolaisten syyttämisen ohella hallitus tuntuu tuottavan liukuhihnalla perustuslain vastaisia aloitteita, joita ei liene edes tarkoitus toteuttaa. Toisaalta ottaen huomioon työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps) epäpätevyyden työhönsä, tämä ei ole ihme.

Todennäköisesti Soinin jälkeen persujen puheenjohtajaksi nouseva puolustusministeri Jussi Niinistön menneisyys valkoisen vallan liikkeessä pelotti jo viime vuonna armeijan johtoa. Niinistön puolustusajattelua on kuvattu 1920-30 –lukumaiseksi eikä Niinistön demokratiakäsitys yhtään tuoreempi ole. Jussi Niinistö ei ole suostunut kommentoimaan kohua nostattanutta puolustusministeriön kansliapäällikön nimitystä, vaan on sen sijaan uhkaillut mediaa ja jättänyt vastaamatta kysymyksiin. Presidentti Sauli Niinistö luonnehti Jussi Niinistöä Ylen haastattelussa ”itsepäiseksi mieheksi”. Jussi Niinistö ei ole myöskään kommentoinut Immoskohua vaikka on persujen 1. Varapuheenjohtaja.

 

Viholliskuvat paljastavat istumajärjestyksen

Immoskohun myötä persujen retoriikassa valtamediasta on tullut entistä enemmän ajojahtiin syyllistyvä poliittinen hirviö ja toreista tuomioistuimia. Kun tähän lisätään, että jo aiemmin feministit, vihreät ja vasemmistolaiset ovat olleet persujen ykkösvihollisia maahanmuuttajien ohella, niin saadaan realistinen kuva siitä, missä persut istuvat vuonna 2015.

Viholliskuvien kautta perussuomalaiset pyrkivät vahvistamaan omaa sosiaalikonservatiivista elinkeinoelämää myötäilevää liikettään, joka perustuu suomalaisen fasismin (jonka tutkimiseen Jussi Niinistön ura perustuu) tärkeimpään käytäntöön: kaikenlaisen vasemmistolaisuudeksi tai ennen vanhaan kommunismiksi määriteltävän vastustamiseen. Tähän sisältyvät sekä ay-liikkeet (joita mm. Packalén syyttää isänmaanpetturuudesta), feministit, pakolaisia auttavat, ympäristönsuojeljat että kaikenlainen mielenosoittaminen (Halla-aho: tankit Ateenan kaduille).

Fasismi ei koskaan ole ollut kapitalismin tai kapitalististen suhteiden vastustamista, vaan valtaan pyrkivä liike, joka perustuu kaiken vasemmistolaisena pidetyn vastustamiselle, kansallismielisyydelle, konservatiivisuudelle, salaliittoteorioille ja kontrollin lisäämiselle yhteiskunnassa. Nähtäväksi jää muodostuuko Perussuomalaisista puhtaan uusfasistinen tai fasistinen liike kun Soini vihdoin jättää laivan vai joutuvatko tynkkyset ja Suomen sisulaiset muodostamaan oman astetta radikaalimman kansallismielisen puolueen. Kävi miten kävi niin fasistisia ryhmiä ei tule hahmottaa toisistaan irrallisina ja riippumattomina ääripäinä, vaan osana samaa ympäristöä, jossa toisiinsa rihmastomaisesti liittyvät ryhmät ja ideologiat muovaavat ja mahdollistavat muiden samassa ympäristössä toimivien liikkeitä. Vastakkainasettelussa kansallismielisen reformismin ja radikalismin välillä on kyse lähinnä siitä näkevätkö fasistit, että heillä on aikaa reformisille vai tarvitaanko radikaalimpia tekoja tässä ja nyt. Esimerkiksi Breivikin ajattelu on huomattavasti lähempänä puolustusministeri Jussi Niinistöä puhumattakaan Halla-ahosta kuin kirjastopuukottajien hitlerismiä.

– Ella re Boukalas

 

LÄHTEET:

Lööw, Heléne. 2007. Det förflutnas skuggor. Kirjassa Brunt!: Nationalistisk och nazistisk mobilisering i vår närmaste omvärld under efterkrigstiden. Stockholm: Atlas.

Sverigedemokraternas svarta bok. 2014. Toim. M. Axelsson & K. Borg. Stockholm: Verbal.

HS: Ruotsidemokraatit siivoaa rivejään vallan toivossa – puolueen ja sen nuorisoliiton välille puhkesi avoin sota
http://yle.fi/uutiset/lehti_valokuva_todistaa_ruotsidemokraattien_yhteyden_uusfasisteihin/7919130
http://yle.fi/uutiset/ruotsidemokraatit_erotti_nuorisojarjestonsa_johdon__laheista_yhteistyota_aarioikeiston_kanssa/7957710
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_taistelun_jalkeen/8299130
http://expo.se/2015/folj-sdu-topparnas-vag-till-uteslutning_6870.html
http://expo.se/2015/kasselstrand-akesson-1-0_6904.html
http://expo.se/2012/sdus-samarbetspartner-hyllar-fascister_4826.html
http://expo.se/2014/sdu-lamnar-europasamarbete_6539.html
http://www.expressen.se/nyheter/sa-ska-sd-bryta-med-ungdomsforbundet