Tag Archives: svl

Jyväskylän #kirjastopuukotus oikeudenkäynnistä

Tammikuussa 2013 Suomen vastarintaliikkeen natsit hyökkäsivät kirjastossa pidettyyn keskustelutilaisuuteen, joka käsitteli Äärioikeisto Suomessa -kirjaa. Oikeudenkäynti aiheesta päättyi tänään 14.1.2015. Oikeudenkäynnissä yksi hyökkääjistä sai 18 kuukauden ehdollisen tuomion. Toinen hyökkääjä ja kaksi ovella ollutta tilaisuuden turvallisuushenkilöä saivat sakkoja.

Varisverkosto pitää natsien tuomioita lievinä. Varsinkin turvallisuushenkilöä puukottaneen Sebastian Lämsän ehdollinen tuomio on vaatimaton kun ottaa huomioon hänen jatkuvan rikollisen toimintansa. Lisäksi pidämme kohtuuttomana, että tilaisuuden suojelijat, jotka laittoivat terveytensä peliin suojellakseen tilaisuutta ja luentosalissa olleita ihmisiä, saivat minkäänlaisia tuomioita. Toki olemme helpottuneita etteivät he joutuneet vankilaan, kuten syyttäjä toisen osalta vaati. Osallistumme osaltamme keräämään rahaa sakkojen maksamiseen. Jos haluat osallistua sakkojen maksamiseen laita meille sähköpostia. Ruotsista on esimerkkejä siitä, miten itsepuolustuksesta natseja vastaan voi saada pahemman tuomion kuin natsien suorittamasta hyökkäyksestä.

“Suomen vastarintaliikkeen” väkivalta ei ole mikään yksittäistapaus. Esimerkkejä on lukuisia alkaen 2010 Helsinki prideen suoritetusta iskusta. Lisäksi SVL on sivuillaan ihaillut ruotsalaisia ja yhdysvaltalaisia natsiterroristiryhmiä. Ryhmältä joka ihailee Adolf Hitleriä ja hänen johtamaansa natsi-Saksaa, ei toki voisi vähempää odottaa.

Vasemmalta: Cari Johannes Murto, xxx, Tomi Tiihonen, Juuso Tahvanainen. Jyväskylä, 2015.

Anekdoottina mainittakoon, että oikeudenkäyntiä oli seuraamassa tuomittujen kahden natsin lisäksi muutama muukin SVL:n jäsen. Tunnistamistamme kolmesta henkilöstä kaksi on tuomittu väkivaltarikoksista (Cari Johannes Murto ja Juuso Tahvanainen), lisäksi Tomi Tiihonen on tuomittu ehdolliseen vankeuteen törkeästä vahingonteosta hänen syyllistyttyään päiväkodin roskakatosten tuhopolttoon. Eli pikaisella havainnoinnilla 5/5 tunnistamistamme Keski-Suomen käräjäoikeudessa pyörineistä SVL:n aktiiveista on todistettavasti tuomittuja rikollisia. Se, jonka tuomioista emme tiedä, on meille vielä tuntematon kuvan neljäs henkilö. Jos tunnistat kuvan henkilön, ota meihin yhteyttä.

—

Huom. Kirjoitimme aikaisemmin, että kuvassa vasemmaisin henkilö olisi tunnettu SVL:n jäsen, joka on myös tuomittu väkivaltarikoksista. Tunnistimme kuitenkin henkilön alunperin väärin. Kyseessä ei ole aiemmin mainitsemamme henkilö, vaan porilainen Cari Johannes Murto. Pahoittelemme virheestä aiheutunutta mielipahaa.

Lue myös:

Varis: Jyväskylän kirjastopuukotus meemeinä

Fingerpori 14.1.2015

Yle: Jyväskylän kirjastopuukotus: päätekijälle ehdollista vankeutta

Poliisi otti kiinni SVL:n Sebastian Lämsän

Poliisi otti tänään Kuopiossa kiinni Suomen Vastarintaliikkeen aktiivin Sebastian Lämsän. Lämsä on pakoillut poliisia pian kaksi vuotta. Hän on osallistunut muun muassa SVL:n aktiivien suorittamaan hyökkäykseen Jyväskylän kirjastossa.

Poliisi sai Lämsän vahingossa kiinni etsiessään Kuopiossa nuoren äidin kimppuun käynyttä ryöstäjää. Ilmeisesti Lämsä oli pelästynyt poliisiautoa ja pyrkinyt pakoon. Poliisi otti pakenevan Lämsän kiinni, jonka jälkeen selvisi, että henkilö ei ollutkaan naisen kimppuun käynyt ryöstäjä, vaan poliisia kaksi vuotta pakoillut etsintäkuulutettu.

Mikko Miettinen Itä-Suomen poliisista toteaa YLE:n uutisessa, että: “Melko hauska yhteensattuma ja poliisille tietysti hyvä näin. Joskus tällaistakin sattuu.” Lämsä on ilmeisesti täysin osaton itse ryöstöön.

Jyväskylän kirjastoon pyrkineet aseistautuneet natsit pysäytettiin ovelle, ilman että he pääsivät itse tilaisuuteen. Lämsä ehti kuitenkin puukottaa yhtä ovivahdeista, joka esti natseja hyökkäämästä tilaisuuteen.

Sebastian Lämsä ei ole kuka tahansa Suomen Vastarintaliikkeen rivijäsen. Hän on ollut osallisena useissa SVL:n tekemissä väkivallanteoissa. Varmuudella Lämsä on osallistunut kirjastoiskun lisäksi Dan Koivulaaksoon kohdistuneeseen kaasuiskuun 2012 kesällä ja 2012 syksyllä pahoinpitelyn yritykseen Tampereella. Lämsä on kirjoittanut Jyväskylän puukkoiskun jälkeen omalla nimellään avoimesti natsiterroria ihannoivia tekstejä. SVL on yleisesti pyrkinyt viestinnässä välttämään avointa kansallissosialistisen ideologian ihannointia ja pyrkinyt mm. rodun sijaan puhumaan kansallismielisyydestä.

Kommentti Ylen uutisointiin: Me emme sovi natsien kanssa mitään

Yle uutisoi keskiviikkona 22. lokakuuta antifasistien ja natsien välisestä yhteenotosta. Uutinen sisälsi väärää ja harhaanjohtavaa tietoa. Räikein virhe Ylen uutisoinnilla oli jo otsikossa esitetty väite “sovituista tappeluista”, joka perustui komisario Jere Roimun (Helsingin poliisi) lausuntoon.

Väite “tappeluiden sopimisesta” natsien kanssa on perusteeton. Me emme tee sopimuksia natsien kanssa. Äärikansallismielisten jalkautuminen kaduille on välitön uhka kaikille, jotka eivät sovi heidän maailmankuvaansa. Antifasismi on aina itsepuolustusta, on se sitten reagointia fasistien hyökkäyksiin tai aloitteellisempaa. Puolustamme itseämme sekä laajempaa liikettä, joka taistelee vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Meillä ei ole mahdollisuutta olla tekemättä mitään. Katupartioita järjestänyt natsijärjestö on tehnyt useita hyökkäyksiä, joiden tarkoitus on lopettaa heidän maailmankuvansa vastainen toiminta, eli kaikki mikä ei sovi kansallissosialistiseen aatemaailmaan. He ovat muun muassa hyökänneet kirjastossa järjestettyyn avoimeen tapahtumaan, sekä pippurikaasulla ja savupommeilla pride-kulkueeseen. Ruotsissa saman järjestön aktiivit ovat hyökänneet aseistautuneina tasa-arvoa ajaviin tapahtumiin, kuten viime vuonna Tukholman Kärrtorpissa järjestettyyn koko perheen rasismin vastaiseen mielenosoitukseen ja feministien kimppuun Malmössä. Me muistamme myös ammattiyhdistysaktiivi Björn Söderbergin, jonka natsit murhasivat hänen paljastettuaan natsien toimintaa ay-liikkeessä. Muistamme myös ne kymmenet ja taas kymmenet viime vuosina eri puolilla maailmaa tapetut ja murhatut fasismin vastustajat.

Fasismi sen monissa muodoissa perussuomalaisten kansanedustajista tuomittuihin natseihin Suomen vastarintaliikkeessä uhkaa terveyttämme sekä suoraan että välillisesti. Poliisi ei näitä rikoksia ehkäise, se korkeintaan pyrkii tuomitsemaan ne jälkikäteen. Jokaisen fasismia vastustavan yksityishenkilön ja ryhmän tulisi valmistautua puolustamaan itseään ja omia tapahtumiaan, koska on selvää että poliisi ei sitä suostu tai pysty tekemään. Esimerkiksi lauantaina 18.10 poliisi antoi 17 natsin jatkaa partiointiaan Helsingin keskustassa, vaikka oli pysäyttänyt nämä vain hetkeä ennen yhteenottoa.

Miksi Roimu esitti suoran valheen “sovituista tappeluista”? Kyse on poliittisesta tukahduttamisesta. Valtion ja poliisin pitkäaikainen strategia ympäri Eurooppaa poliittisia vastustajiaan kohtaan on ääriryhmädiskurssi. Sen kautta äärikansallismieliset, vasemmistolaiset ja islamistit koitetaan esittää yhtenä ja samana. Teoria ääriryhmistä sivuttaa täysin poliittiset motiivit, konktekstit ja toiminnan laadun. Se koittaa yksinkertaistaa poliittisen toiminnan “vihaisiksi nuoriksi miehiksi”, joita kiinnostaa vain väkivalta. Se pyrkii esitäämään poliittisen toiminnan epärationaalisena tunteiden ajamana rikollisuutena, vaikka se itsessään samalla myöntää poliittisen ulottuvuuden. Ääriryhmädiskurssi ei tee eroa sen välillä toimitko suoran demokratian puolesta rasismia vastaan vai onko päämääränä juutalaisten kaasuttaminen tai paramilitaristiset kansalaiskaartit. On häkellyttävää, että ruohonjuuritason toimijat, jotka pyrkivät tasa-arvoisempaan ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan, kohtaavat vastustusta ja että heidät leimataan ääriryhmäksi. Toisaalta se ei ole yllättävää: ääridemokratia olisi uhka vallitseville poliittisille puolueille, etujärjestöille ja kabineteissa tapahtuvalle vallan jaolle.

”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”

– Natsien keskitysleireistä selvinnyt teologi Martin Niemöller.

LUE LISÄÄ:

Allt åt Alla: Mitä tarkoitamme kun sanomme, että antifasismi on aina itsepuolustusta?

Vallankumoukden hedelmiä: Saako väkivaltaisia uusnatseja vastustaa väkivaltaisesti?

Om de senaste veckornas gatupatruller i Finland

Extremhögern i Finland har de senaste veckorna sukat efter gatupatruller. Den enda organisationen som har försökt genomföra drömmen är Finska motståndsrörelsen som har misslyckats två veckoslut i rad. Diskussionen om gatupatruller visar hur nära olika nationalistiska organisationer är varandra. Det är samma rörelse: från våldsamma nazister till Sannfinländarnas riksdagsledamot.
Riksdagsledamöter är för nazistiska aktiviteter

Extremhögern i Finland har de senaste veckorna suktat efter gatupatruller på grund av våldsamma ungdomsgäng i Helsingfors. Nyfascistiska Suomen Sisus (SS) långvariga ordförande, Sannfinländarnas riksdagsvalskandidat och Esbo-kommunfullmäktige Teemu Lahtinens fantasi har sedan 90-talet varit just organiserade medborgargarden eller gatupatruller. Förra veckan berättade Suomen Sisu att de är redo att starta upp gatupatruller. Som en inspiration till detta nämnde Sisu-medlemmarna Finska motståndsrörelsens (FMR) gatupatrull lördagen den 11.10.2014.

Det är anmärkningsvärt att SS, som strävar efter laglighet och rumsren nyfascism, visade sitt stöd för FMR:s öppet hitleristiska nazism och våld. I den sannfinländska riksdagsgruppen har speciellt meningsfränderna till den tidigare riksdagsledamoten Jussi Halla-aho ofta tidigare gett sitt stöd till FMR (vem minns Juho Eerolas “som en man bland andra” -gliring i samband med attacken i Jyväskylä?), så i och för sig är detta inte förvånande. Sannfinländare från Matti Putkonen till Tom Packalén, som står i centrum för den nationalistiska rörelsen, trumpetar gärna om ”kampen mot extremister” men de själva har en nyckelroll i skapandet av extremnationalistiska gatupatruller och legitimeringen av fascism. De är en del av den nationalistiska rörelsen som längtar efter att återställa extremt konservativa värderingar och en tillbakagång i samhället. Nationalister av detta slag fantiserar om starka män som skulle med lagliga eller olagliga medel göra slut på det som de själva betraktar som ”ofinländskt”.

Hittills har extremnationalisterna inte kunnat organisera sig avsevärt på gatorna. Den Finska motståndsrörelsens aktioner är alltid oanmälda och organisationen har varit tvungen att samla alla sina medlemmar från hela Finland för att ens kunna dela ut flygblad. Suomen Sisu har veterligen senast setts på gatorna i samband med självständighetsdagen 2003. De försökte då visa sitt stöd för nationalism i Helsingfors, men stötte på anarkist- och vänsterdemonstranter i utkanten av Salutorget. Timo Hännikäinen och resten av gruppen kring nättidskriften Sarastus har inte ännu uträttat någonting utanför internets magiska värld. Hittills har enstaka nynazistiska skinnskallar stått för de allvarligaste brotten som har handlat om mordförsök, misshandel, skadegörelse och allmän idioti. Finska extremnationalister har helt enkelt inte drivit någon större organiserad gatuverksamhet under 2000-talet. Nu försöker de dock rida på den rasism som riktas mot gatugäng och som har blivit populariserad av medier och nationalister.

Den halla-ahoitiska nyfascismens spridning inom sannfinländarnas politik och etableringen av det sk. ”invandringskritiska” rasistiska nyspråket legitimerar extremnationalisternas aktiviteter på gatorna. Suomen sisu har starka kontakter med Sannfinländarnas parti. Bland andra Olli Immonen, ordförande för Suomen sisu, är partiets riksdagsledamot och den tidigare omnämnda Teemu Lahtinen sitter i Suomen sisus styrelse. Under ledning av den sannfinländska riksdagsledamoten Immonen visar Suomen sisu alltså öppet sitt stöd till en nazistisk organisation, vars medlemmar bland annat attackerade diskussionsevenemanget som ordnades på Jyväskylä stadsbibliotek med knivar år 2013 och som använde tårgas mot tiotals deltagare i Helsinki Pride år 2010. Medierna har hittills inte befattat sig med sannfinländska politikers väldokumenterade sätt att underblåsa våldsamma nazistiska aktiviteter. I vilket skede kommer medierna att våga tala om sannfinländarnas politik vid sitt rätta namn och sluta sprida ett språkbruk som är diskriminerande och misantropiskt? Det måste bli slut på mediernas skonsamma behandling av sannfinländarna och de senares närmande med den ”objektiva mitten” om vi inte vill se en flyttning av det politiska landskapet i riktning mot extrem höger.

Nazisternas gatupatrull anfölls i Helsingfors

Antifascisterna går till attack. Bilden är tagen av FMR

FMR brukar inte på förhand berätta om sina jippon på internet. Orsaken till detta är det hårda motstånd som de har stött på. Lördagen den 11 oktober 2014 hade FMR uppbådat ett halvt dussin nazister som skulle ”patrullera” Helsingfors gator. De tweetade om detta samtidigt som de gav sig ut på sin runda. Deras lynchmobb stötte direkt på motstånd av lokala helsingforsare. I sina egna medier lät nazisterna än en gång påskina att ”de vunnit extremvänstern”. Sanningen är att vanliga helsingforsbor blev i den mån arga på nazisternas propagandaspridning att de drev nazisterna ut ur Helsingfors centrum. Nazisterna stämplar alla människor som motsätter sig dem som ”extremvänstern” eftersom det är deras enda tolkningsmönster.

En vecka senare, lördagen den 18 oktober, ordnades det i Helsingfors ett releaseparty för en memoarbok om Rudolf Hess. Boken har översatts till finska av FMR:s f.d. ordförande Henrik Holappa. Nazister från åtminstone Sverige (åtminstone Pär Sjögren) och Norge kom till Helsingfors och sannolikt var även gräddan av FMR på plats.

Holappas bok är ett intressant exempel på extremnationalisternas interna mygel. Holappa ville inte ge ut boken via Nordiska motståndsrörelsen (NMR) eftersom han då inte skulle ha fått behålla intäkterna från försäljningen av boken. I stället skulle pengarna ha gått till att underhålla det svenska ledarskiktet. Därför grundade Holappa ett eget bolag med namnet Fenrir Förlag med säte i Dalarna. Releasepartyt hade marknadsförts som ”politiskt obundet” så att Holappa även kunde bjuda in gäster från det nazistiska Svenskarnas parti, fiender till Svenska motståndsrörelsen. De svenska nazisternas interna motsättningar har landstigit också i Finland och Fenrir Förlag kan vara ett tecken på att Holappa håller på att frigöra sig från FMR/NMR. Det är förståeligt att Holappa inte längre vill underhålla nazistledare med sina egna pengar. Under den tid som Holappa befann sig i USA som illegal flykting blev han och hans syster blåsta på tusentals euron av nazisten John de Nugent.

Lördagskvällen den 18 oktober begav sig FMR på gatupatrullering för andra gången. Den här gången tillsammans med utländska förstärkningar. Denna gång bestod uppbådet av så många som hela 17 nazister. De svenskvänliga finska nazisterna har under flera års tid skickat allt bisarrare berättelser till moderföreningens nätsidor i Sverige, som de satt ihop om händelserna i Finland. Inte ens nazisterna i Svenska motståndsrörelsen (SMR) har alltid trott på det strunt som kommit från finskt håll. Nu skulle FMR visa vad de stod för.

Denna gång var antifascisterna förberedda. Nazisterna hann gå från Tölöviken till Järnvägssationen där poliserna stoppade dem för en kort stund. Nazisterna fortsatte med sin patrullering men blev överrumplade av antifascisterna vid Mannerheims staty. En sammandrabbning på knappa trettio sekunder uppstod. Majoriteten av nazisterna blev synbarligen överraskade av att de stötte på motstånd och stod med hängande armar då de första antifascisterna redan hade delat ut flera slag. Bara några sekunder efter antifascisternas agerande kom några polispatruller, som hade följt efter nazisterna, och ingrep i sammandrabningen genom att spreja pepparsprej på alla närvarande personer. Vid det här laget drog sig antifascisterna tillbaka för att inte bli gripna. Ingen av antifascisterna ådrog sig några som helst skador.

På internet försöker nazisterna återigen tala om en lyckad aktion trots att de inte ens lyckades med att försvara sina kamrater. Det säger mycket om extremnationalisternas associationsbanor att nazister som ligger på marken tror att de kan försvara sig genom att bita på sina motståndares skor. Missuppfattningarna om nazisternas hårdhet och styrka måste begravas. Sammanstötningarna visar klart och tydligt att FMR:s nazister varken kan slåss eller organisera sig på gatorna.

Katupartioista

Kansanedustajat kannattavat natsitoimintaa

Äärikansallismieliset ovat viime viikkoina haikailleet katupartioiden perään. Katupartiot ovat olleet Suomen Sisun (SS) pitkäaikaisen puheenjohtajan, perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaan ja espoolaisen kunnanvaltuutetun Teemu Lahtisen haaveena 90-luvulta lähtien. Viime viikolla Suomen Sisu kertoi olevansa valmis aloittamaan katupartiot. Yhtenä inspiraationa sisulaiset mainitsivat Suomen vastarintaliikkeen (SVL) katupartion edellisenä lauantaina 11.10.2014.

Huomionarvoista on, että laillisuuteen ja sisäsiistiin uusfasismiin pyrkivä SS osoitti tukensa SVL:n avoimen hitleristiselle natsismille ja väkivallalle. Halla-aholaiset kansanedustajat ovat monesti ennenkin tukeneet SVL:ää (kuka muistaa Juho Eerolan “muina miehinä muiden joukossa” -heiton?), joten sinällään tässä ei ole mitään yllättävää. Kansallismielisen liikkeen ytimessä olevat perussuomalaiset Matti Putkosesta Tom Packaléniin toitottavat “ääriryhmien vastaista taistelua”, mutta he itse ovat avainasemassa äärikansallismielisten katupartioiden synnyttämisessä ja fasismin legitimoinnissa. He ovat osa samaa kansallismielistä liikettä, joka haikailee äärikonservatiivisten arvojen palauttamista ja yhteiskunnan taantumista. Kansallismieliset fantasioivat vahvoista miehistä, jotka pysäyttäisivät itsemäärittelemänsä epäsuomalaisuuden laillisin tai laittomin keinoin.

Tähän mennessä äärikansallismieliset eivät ole onnistuneet merkittävästi järjestäytymään kaduilla. Suomen vastarintaliikkeen tapahtumat ovat aina ennalta ilmoittamattomia ja heidän on tarvinnut kutsua koolle kaikki SVL:n natsit voidakseen jakaa edes lentolehtisiä. Suomen Sisu on tiettävästi nähty kaduilla viimeksi itsenäisyyspäivänä 2003. Tuolloin he yrittivät tulla osoittamaan tukensa kansallismielisyydelle, mutta kohtasivat kuokkavieraat Kauppatorin laitamilla. Sarastus-lehden toimijat Timo Hännikäisen johdolla eivät ole vielä toimineet internetin ulkopuolella. Vakavimmat teot ovat yksittäisten uusnatsiskinien tekemiä murhayrityksiä, pahoinpitelyitä, vahingontekoja ja yleistä hölmöilyä. Suomalaisilla äärikansallismielisillä ei yksinkertaisesti ole ollut mitään merkittävää järjestäytynyttä katutoimintaa 2000-luvulla ja nyt he koittavat ratsastaa kansallismielisten ja median popularisoimalla rasismilla katujengejä vastaan.

Halla-aholaisen uusfasismin laajentuminen perussuomalaisten politiikkaan ja “maahamuuttokriitikoiden” rasistisen uuskielen yleistyminen legitimoivat äärikansallismielisten katutoimintaa. Suomen sisulla on vahvat kytkökset perussuomalaisiin, sillä järjestön puheenjohtaja Olli Immonen toimii perussuomalaisten kansanedustajana. SS:n hallituksessa istuu myös muun muassa edellä mainittu persujen kansanedustajaehdokas Teemu Lahtinen. Perussuomalaisten kansanedustajan johtama järjestö siis osoittaa avoimesti tukensa uusnatsijärjestölle, jonka jäsenet ovat hyökänneet puukolla varustautuneena Jyväskylän kirjastoon ja kaasuttaneet kymmeniä ihmisiä Helsingin Pride-kulkueessa. Media ei ole toistaiseksi puuttunut tähän perussuomalaisten edustajien natsien väkivaltaisen toiminnan lietsomiseen. Missä vaiheessa media uskaltaa puhua persujen politiikasta oikeilla nimillä ja lopettaa syrjintää ja ihmisvihaa lietsovan kielenkäytön levittämisen? Perussuomalaisten hyväily mediassa ja lähentyminen kohti “objektiivista keskustaa” on lopetettava, jotta koko poliittinen kartta ei siirry äärioikealle.

Natsien katupartion kimppuun hyökättiin

SVL ei ole kohtaamansa vastustuksen takia kertonut julkisista tempauksistaan avoimesti internetissä. Lauantaina 11. lokakuuta 2014 SVL sai kokoon kuutisen natsia, jotka lähtivät Helsingin kaduille “katupartioon”. He ilmoittivat tempauksestaan samaan aikaan lähetetyllä Twitter-viestillä. Lynkkausporukka kohtasi saman tien paikallisten vastustustusta. Omissa medioissaan natsit koittivat tietysti taas kerran uskotella, että “voittivat äärivasemmistolaiset”. Totuus on, että tavalliset helsinkiläiset kimpaantuivat natsipropgandasta siinä määrin, että karkottivat natsit Helsingin keskustasta. Natseille kaikki heitä vastustavat ovat “äärivasemmistolaisia”, koska he eivät muuta näe ympärillään.

Viikkoa myöhemmin, lauantaina 18. lokakuuta, Helsingissä järjestettiin Rudolf Hess -muistelmateoksen julkistamistilaisuus. Kirjan on suomentanut SVL:n entinen puheenjohtaja Henrik Holappa. Helsinkiin saapui natseja ainakin Norjasta ja Ruotsista, ja oletettavasti koko Suomen SVL:n kerma oli paikalla.

Holapan kirja on mielenkiintoinen esimerkki äärikansallismielisten sisäisestä suhmuroinnista. Holappa ei halunnut julkaista kirjaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kautta, koska ei olisi itse saanut pitää rahoja kirjan myynnistä. Rahat olisivat menneet Ruotsin johtoportaan elättämiseen. Sen sijaan Holappa perusti oman kustantamon Fernir Förlagin, joka ilmoittaa toimipaikakseen Ruotsin Taalainmaan. Kirjanjulkistamistilaisuus ilmoitettiin “poliittisesti sitoutumattomana”, jotta Holappa voisi kutsua paikalle natseja myös Ruotsin vastarintaliikkeen (SMR) natsivihollisista Ruotsalaisten puolueesta. Ruotsalaisten natsien sisäiset ristiriidat ovat siis rantautuneet myös Suomeen ja Fernir Förlag saattaa olla viite Holapan irtaantumisesta vastarintaliikkeestä. On ymmärrettävää, että Holappa ei halua antaa enempää rahaa natsijohtajien elättämiseen kuin joutuu jo antamaan. Kun Holappa oli laittomana pakolaisena USA:ssa, huijasi John de Nugent Holapalta ja hänen siskoltaan tuhansia euroja.

Lauantai-iltana 18.10. SVL lähti toisen kerran katupartioimaan ulkomaalaisvahvistusten turvin. Tällä kertaa he saivat kokoon hämmästyttävät 17 natsia. Ruotsimieliset suomalaisnatsit ovat jo vuosia keksineet mitä mielenkiintoisempia tarinoita Suomen tapahtumista jaettavaksi Ruotsin emäjärjestön sivuille. Edes Ruotsin vastarintaliikkeen (SMR) natsit eivät ole aina uskoneet näitä jorinoita. Nyt SVL:llä oli näytön paikka.

Antifasistit olivat tällä kertaa valmistautuneita kohtaamiseen. Natsit ehtivät kävellä Töölönlahdelta Rautatieasemalle, jossa poliisit pysäyttivät heidät hetkeksi. Natsit jatkoivat partiotaan, mutta antifasistit yllättivät heidät Mannerheimin patsaalla, jossa seurasi alle puoli minuuttia kestänyt nujakka. Suurin osa natseista yllättyi silminnähden kohtaamastaan vastustuksesta ja seisoi kädet alhaalla kun ensimmäiset antifasistit olivat jo jakaneet iskuja. Natseja oli seurannut pari poliisipartiota, jotka puuttuivat antifasistien hyökkäykseen jo muutaman sekunnin jälkeen pippurikaasuttamalla kaikkia paikalla olleita. Tässä vaiheessa antifasistit vetäytyivät, jotta eivät joutuisi kiinniotetuiksi. Yksikään antifasisti ei loukkaantunut tilanteessa.

Natsit vakuuttelevat pitkin internettiä taas kykyjään, vaikka he eivät onnistuneet edes puolustamaan toisiaan. Äärikansallismielisten ajatuksenjuoksusta kertoo jotain se, että maassa makaavat natsit uskottelevat toisilleen kenkien puremisen olevan hyvää itsepuolustusta. Harhaluulot natsien kovuudesta tai taidoista on haudattava. Yhteenotot ovat todistaneet, että SVL:n natsit eivät osaa tapella, eikä heillä ole voimaa kaduilla.

Suomen vastarintaliikkeen rasistinen kampanja epäonnistui surkeasti

Pidetään Stadi puhtaana!

Maanantaina 17.3 Suomen Vastarintaliiken nettisivuilla kerrottiin, että järjestö käynnistää uuden kampanjan nimeltä “vastustan kansanmurhaa”. Kampanjan tarkoitus oli rasismi käsitteen kääntäminen ylösalaisin. Natsien maailmassa ei rasismia ole olemassa, paitsi silloin kun joku hyökkää valkoisten kimppuun.

Valkopesu-kampanja

Kampanjaa oli selvästi valmisteltu etukäteen. Sitä varten oli kirjoitettu tekstejä, suunniteltu ja tilattu tarroja ja tehty uudet nettisivut. Tämän jälkeen natsit jakoivat tarrat eri kaupunkeihin ja lähettivät aktiivejaan levittämään lentolehtisiä ja liimaamaan tarroja. Isojen valmisteluiden takia odotimme, että heidän kampanjansa huipentuisi viikon lopuksi johonkin spektaakkelimaiseen toimintaan. Arvioimme selvästi natsien toimintakyvyn liian korkeaksi.

Uusnatsien valkopesu-kampanja oli valittu tarkoituksella samalle viikolle YK:n rasismin vastaisen viikon kanssa, jotta rasismin käsite hämärtyisi. Ruotsalaisten aateveljiensä esikuvaan mukaan Suomen vastarintaliike pyrkii valkoiseen identiteettipolitiikkaan.

Yhtä lailla Suomen vastarintaliikeen kampanjassa ja Hommafoorumin keskusteluissa syrjinnän kohteena ei olekaan todellista syrjintää kokevat siirtolaiset ja muut vähemmistöt vaan valkoiset [ja useimmiten heteromiehet]. Tällaisella puheella pyritään kääntämään luontainen luokkaviha pomoja ja hallitsijoita kohtaan vihaksi ja syrjinnäksi alempana yhteiskuntarakenteessa olevia kohtaan. Tällainen puhe johtaa yhteiskunnallisen rakenteen hämärtymiseen. Tulevaisuudestaan huolestuneet ihmiset kohdistavat vihansa ja katkeruutensa helppoihin maalitauluihin, jotka eivät ole millään tavalla vastuussa yhteiskunnan ongelmista. Esimerkiksi tällä viikolla Kokoomuksen johtama hallitus julkaisi ison listan leikkauskohteista, joka tullee kasvattamaan eriarvoisuutta ja tuloeroja. Iso osa leikkauksista kohdistuu taas lapsiperheisiin ja köyhiin. Onko hallituksen kansainvälistä linjaa seuraava leikkauspolitiikka maahanmuuttajien ja homojen syytä, vai onko kyseessä kapitalistien omien etujen ajaminen ja valta-asemien vahvistaminen?

Aktivistipisteiden toivossa tarranliimailua

Viime viikon aikana Variksen Helsingin ryhmä vieraili useissa rasismin vastaisen viikon tapahtumissa. Perjantaina 21.3. olimme Tikkurilassa rasismin vastaisen viikon päätapahtumassa. Asematiellä ja Kielotiellä näimme huonosti liimattujen natsitarrojen poisrevittyjä riekaleita. Rasismin vastaisen viikon päätapahtuma sujui hyvin. Paikalle saapui paljon ihmisiä katsomaan ohjelmaa, johon kuului akrobatiaa, afrikkalaista tanssia, kuubalaista musiikkia, Street Kings -tanssiryhmän esitys ja paljon muuta. Vastarintaliikettä ei näkynyt vaikka “Vantaan kadut kuuluvat” heille, kuten he nettisivuillaan uhoavat.

Tikkurila, Vantaa, rasismin vastaisen viikon päätapahtuman aikaan 21.3.14.

Viikon aikana Vastarintaliikkeen jäsenet kuitenkin keräsivät “aktivistipisteitä” liimailemalla tarroja useissa kaupunginosissa ympäri Helsinkiä. Eri ihmiset kertoivat meille poistaneensa rasistista propagandaa Hakaniemestä, Malmilta, Savelasta ja Pihlajamäestä. Perjantaina SVL oli liimaillut tarroja Helsingin keskustassa, mutta tarrat ei pysyneet kauaa koska poistimme ne jo samana iltana.

Nekala, Tampere.

Puolestaan Tampereella, SVL:n kaksi-kolmihenkinen Pirkanmaan jaosto oli matkustanut Tampereelle Nekalaan ja Hallillaan liimaamaan tarroja. Varis Tampere käveli Nekalan läpi, mutta löysimme vain kaksi natsitarraa. Sen sijaan silmiämme rikastutti tukku antifasistia stencileitä, tarroja ja vanhoja julisteita. Liekö joku repinyt natsitarrat jo ensimmäisenä yönä vai olivatko natsit vain liioitelleet saavutuksiaan aktivistipisteiden toivossa? Pirkanmaan SVL jäsenet olivat ilmeisesti kurkistelleet lähinnä Tampereen kehyskunnissa Lempäälässä ja Ylöjärvellä heidän superviikkonsa aikana.

Turku.

Turussa ja ympäri Varsinaissuomea SVL oli myös levittäneet tarroja ja jakanut flaijereita. Esimerkiksi Länsikeskuksessa suurin osa tarroista oli ehditty repiä jo ennen kuin Variksen Turun ryhmä ehti niitä katsomaan.

Natsitempaus Jyväskylässä

Natsiaktivisti makaa maassa_Suomen vastarintaliike

Ilman patjaa jopa natsilla tulee kylmä näytellä kuollutta.

Lauantaina Suomen vastarintaliike järjesti greenpeace-hengessä kampanjaviikkonsa huipuksi katutempauksen Jyväskylän keskustassa. Ilmeisesti SVL:n natsit eivät uskalla liikkua ulkona ilman, että muista kaupungin tulee vahvistusta paikalle. SVL:n kiertävään sirkukseen osallistui Jyväskylässä natseja ainakin Helsingistä ja Turusta.

Nähtäväksi jää kauan Suomen vastarintaliikkeen jatkaa olemassaoloaan. On vaikea kuvitella kuinka kukaan kiinnostuisi natsien toiminnasta, joka koostuu ylhäältäpäin johdetusta tarrojen liimailusta viikosta toiseen ja satunnaisista hyökkäyksistä ihmisten kimppuun. Mutta ehkä SVL:n rivijäsenille on luvassa palkkio? Luotettavan lähteen mukaan keräämällä tarpeksi skenepisteitä saa syöda lounaan Ruotsin Vastarintaliikkeen johtajan Klas Lundin kanssa!

Ferus Finnum -uusnatsikaupan omistaa Jyväskylän kirjastopuukotukseen osallistunut mies

Sampsa Muhonen tyttöystävänsä kanssa

Kerroimme sivuillamme eilen, kuinka jyväskyläläinen uusnatsikauppa Ferus Finnum koitti käyttää olympiamitalisti Enni Rukajärveä mainonnassaan. Natsikaupan omistaa Sampsa Muhonen ja Esa-Pekka Mustonen. Yrityksen äänettömänä yhtiömiehenä toimii Henry Mustonen.

Saamiemme tietojen mukaan toinen omistajista, Sampsa Muhonen, on yksi kolmesta miehestä, jotka hyökkäsivät puukoilla, pulloilla ja suojavarusteilla aseistautuneina Jyväskylän kaupunginkirjastoon noin vuosi sitten.

Jyväskylän kaupunginkirjastossa oli 30. tammikuuta 2013 käynnissä kaikille avoin keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin Äärioikeisto Suomessa -kirjaa. Hyökkääjien tarkoituksena oli ilmesesti pahoinpidellä tilaisuuteen osallistuneita satunnaisesti, mutta järjestäjät onnistuivat pitämään aseistautuneet uusnatsit kirjaston käytävillä. Kun uusnatsit huomasivat jäävänsä alakynteen järjestyksenvalvojia vastaan, hyökkäsi oululainen Sebastian Lämsä puukolla järjestyksenvalvojien kimppuun. Lopulta yhtä järjestyksenvalvojaa puukotettiin tilanteessa.

Hyökkäykseen osallistui Lämsän lisäksi niin ikään Suomen vastarintaliikkeen jäsen, jyväskyläläinen Paavo ”henkilörekisteri” Laitinen sekä jyväskyläläinen Sampsa Muhonen. Poliisin mukaan kaikilla hyökkääjillä on vahvat siteet Suomen vastarintaliikkeesseen (SVL). Muhosen osallisuus hyökkäykseen ilmenee vangitsemisoikeudenkäynnin diaaritiedoista. Poliisi esitti Muhosta vangittavaksi, mutta käräjäoikeus vapautti hänet vain parin päivän pidätyksen jälkeen. Sebastian Lämsä pakoilee edelleen poliisia.

Sampsa Muhonen on ollut aktiivinen myös hommafoorumilla, joka on tunnettu ”maahanmuuttokritiikiksi” nimetyn uusfasismin nettiympäristönä. Muhonen on kirjoittanut Hommafoorumille satoja viestejä nimimerkeillä ”Sampsa Muhonen ” ja ”Ssampsa”. Viesteissään Muhonen on muun muassa ihaillut uusnatsismia ja kannustanut muita hommafoorumilaisia avoimempaan fasismiin.

Sampsa Muhonen hommafoorumilla

Muhosen yhteydet hommafoorumille, Suomen vastarintaliikkeeseen, natsiskinien vaatekauppaan ja sitä tukeville nettisivustoille, osoittavat suomalaisen äärioikeiston verkostoituneen luonteen. Kansanedustajina toimivat uusfasistit ovat samaa äärikansallismielistä ympäristöä kirjastoon puukon kanssa hyökkäävien uusnatsien kanssa.

Perussuomalaisten puolueen vallanneet Suomen Sisulaiset puolustavat jatkuvasti uusnatseja julkisessa keskustelussa ja koittavat legitimoida rasismin ja rasistiset rikokset. Esimerkiksi kansanedustaja Juho Eerola totesi kirjastopuukotuksen jälkeen; ”Älkää seuraavan kerran näyttäkö “patriooteilta” – – vaan [menkää] muina miehinä muiden joukossa.”

Uusnatsilahko Suomen Vastarintaliike pähkinänkuoressa

Maanantaina 27.1.2014 Metro-lehti ja Helsingin Sanomat uutisoivat uusnatsien pahoinpidelleen maahanmuuttajamiehen lapunjakotempauksensa yhteydessä Vantaan Myyrmäessä. Suomen vastarintaliike, lyhennettynä SVL, julisti verkkosivuillaan: ”Katuaktivismi Vantaalla johti nujakkaan”. Artikkelissa ”nujakka” paljastuu kuitenkin uusnatsijoukon tekemäksi ohikulkijan pahoinpitelyksi. Tilanne sai alkunsa kun ohikulkija kertoi, ettei pidä kansallissosialismista.

SVL nousi edellisen kerran otsikoihin tammikuussa 2013, kun joukko järjestön aktiiveja hyökkäsi Jyväskylän kaupunginkirjastossa pidettyyn Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen. Hyökkääjät pysäytettiin jo ovella ja ovivahdit heittivät hyökkääjät ulos. Tämän yhteydessä yksi hyökkääjistä, etsintäkuulutettu Juhani Sebastian Lämsä, kuitenkin puukotti yhtä ovivahdeista.

Mistä Suomen vastarintaliikkeessä sitten on kysymys?

SVL on vuonna 2008 perustettu uusnatsiryhmä. Se on lajissaan varsin poikkeuksellinen, sillä se on toiminut jo monta vuotta ja kasvanut aina viime vuoteen saakka. Uusnatsien aiemmat yritykset rakentaa jotain vastaavaa ovat pian epäonnistuneet. Tämän syynä ovat olleet sisäiset ristiriidat, johtajakultit sekä vankilatuomiot.

SVL on kopio 1990-luvulla Ruotsissa perustetusta kansallissosialistisesta järjestöstä Svenska Motståndsrörelsen (SMR). Suomen vastarintaliike on apinoinut logot, puhetavan ja marssimuodostelmat suoraan “isoveljeltä” Ruotsista ja tökerösti suomentanut heidän käyttämänsä käsitteet.

Järjestön tavoitteista saa hyvän kuvan katsomalla heidän esikuviaan. Lämsä listaa artikkelissaan “Hiljaiset taistelijat – Arjalaisen Vastarintaliikkeen tarina” SVL:n esikuviksi Aryan Resistance Movementin ja Vitt Ariskt Motståndin. Molemmat liikkeet ovat tunnettuja siitä, että ne ovat pyrkineet edistämään “rotusotaansa” terrorismin keinoin. Jäsenet ovat syyllistyneet moniin törkeisiin rikoksiin kuten ryöstöihin ja murhiin.

Esikuvistaan poiketen SVL kunnostautuu onneksi lähinnä levittämällä lentolehtisiä, julisteita ja tarroja yön pimeydessä. Vaikka järjestöllä ei ole merkittävää määrää aktivisteja, eikä uskallusta järjestää etukäteen ilmoitettuja julkisia tapahtumia, he ovat kuitenkin toteuttaneet kourallisen väkivaltaisia iskuja. Näillä he ovat yrittäneet pelotella hiljaisiksi, kaikkia heidän kanssaan kansallissosialismista eri mieltä olevat.

Esimerkkeinä väkivallanteoista ovat vuoden 2010 Helsinki Priden vastainen kaasuisku, Äärioikeisto Suomessa -kirjan kijoittajaan kohdistettu kaasuisku, Jyväskylän kirjastopuukotus ja viimeisimpänä Myyrmäessä tapahtunut ohikulkijan pahoinpitely. Järjestön jäseniä on myös tuomittu rasistisista pahoinpitelyistä.

Osana tätä painostamisen taktiikkaa SVL:n jäsenet ovat seuranneet vastustamiaan tapahtumia, yrittäen joissain tapauksissa häiritä niitä. Taktiikka ei ole tuottanut heidän haluamaansa tulosta, koska muun muassa Helsinki Prideen kohdistettu kaasuisku moninkertaisti sen kävijämäärät seuraavina vuosina ja nosti koko tapahtuman uudelle tasolle. Ihmiset eivät selvästikään halua alistua fasistisen väkivallan edessä.

Uusi uho ja tuho

Kesällä 2012 SVL:n perustamisesta asti johtana ollut Henrik Holappa astui syrjään ja uudeksi johtajaksi nousi Juuso Tahvanainen. Heti tämän jälkeen väkivaltainen uho ja puhe vastakkainasettelusta “punaisten” (keitä he milloinkin sattuvat olemaan) kanssa nousi uudelle tasolle ja viestintä muuttui astetta aggressiivisemmaksi.

Useissa rasisminvastaisissa tapahtumissa alkoi samaan aikaan useammin näkyä uusnatseja, jotka yrittivät valokuvata tapahtuman osallistujia. Julkaisemalla myöhemmin enimmäkseen kelvottomia valokuvia he yrittivät selvästi provosoida ja pelotella rasismin vastustajia. Lisäksi järjestön aktivistit ovat tiputtaneet vasemmistolaisten järjestöjen postilaatikkoihin “käyntikorttejaan” ja julkaisseet verkkosivuillaan perättömiä kuvauksia toimittajista, kansalaisjärjestövaikuttajista ja muista “rotuvihollisista”. Pelon, vihan ja turvattomuuden lietsominen on SVL:n harjoittaman toiminnan keskipiste.

Seurauksena SVL:n aktiivit kokivat muutaman selkäsaunan uusnatsien vastustajilta, esimerkiksi heidän yritettyään pahoinpidellä ihmisiä Tampereen torilla lokakuussa 2012. Lisäksi heidän aktiiviensa yhteystietoja ja kuvia julkaistiin netissä (http://viikonpatriootti.noblogs.org) ja heidän omien ilmoitusten mukaan myös heidän aktiiviensa omaisuuteen kohdistui vahingontekoja.

Yksi näistä tapahtumista sattui, kun joukko Suomen vastarintaliikkeen natseja oli tullut väijymään ja kuvaamaan rasisminvastaista mielenosoitusta Helsingissä tammikuussa 2013. Natsien kovaäänisesti esiintuomasta “monikulttuurisen” valtiovallan” vastaisuudesta ja väkivallalla uhoamisesta huolimatta arjalaiset soturit pakenivat poliisin taakse vahingoittamatta ketään, kun natsien vastustajat ajoivat heidät pois.

SVL rakentaa yrittää rakentaa identiteettiään kamppailuharjoituksilla ja arjalaisilla soturimyyteillä. Ylläpitääkseen imagoaan heidän kohtaamansa vastustus on saanut heidät käyttämään entistä epätoivoisempia keinoja. Tästä esimerkkinä toimii tammikuussa 2013 Jyväskylässä sattunut puukkohyökkäys ja sitä seurannut kielteinen julkisuus. Suomen vastarintaliikkeen “Myrskyn vuosi” päättyi jo helmikuussa toiminnan lamaantumiseen. Kesällä 2013 otetusta ryhmäkuvasta päätellen järjestön tapahtumien osallistujamäärä oli pudonnut alle puoleen edellisestä vuodesta. Liikkeet, jotka ammentavat identiteettiään voimasta kaduilla, eivät kestä huomata, ettei heistä ole palauttamaan kansakunnan fasistista järjestystä.

Uusi vuosi ja uudet isoveljen opit

Ruotsissa SVL:n kattojärjestö Svenska Motståndsrörelsen yritti viime vuonna palata poliittiselle kartalle keskittämällä toimintansa Kärrtorpin lähiöön Tukholmassa. Kun paikalliset asukkaat järjestivät mielenosoituksen näyttääkseen, ettei natseilla ole kannatatusta lähiössä, eikä heitä sinne haluta, SMR hyökkäsi mielenosoituksen kimppuun. tunnetuin seurauksin. Kärrtorpin vihaiset asukkaat ajoivat natsit pois mellakkapoliisien turvatessa näiden pakoa. Lopulta poliisi otti kiinni kaikki vajaa 30 uusnatsia väkivaltaisesta mellakoinnista.

Suomen vastarintaliike yrittää nyt ilmeisesti seurata isoveljensä jalanjäljissä aloittamalla oman lähiökampanjansa. Kampanja ei kuitenkaan alkanut kovin onnistuneissa merkeissä ja SVL tuskin uskaltaa enää toimia kovin avoimesti Myyrmäessä. Paikalliset asukkaat tuskin ottavat avosylin vastaan väkivaltaisia natseja, jotka pahoinpitelivät heidän naapurinsa.

On kuitenkin huomioitava, että kapitalismin kriisiytyessä yhä suurempi määrä ihmisiä etsii vaihtoehtoja kapitalismille. Yhä useammat kokevat tulevaisuutensa epävarmaksi. Kasvavat tuloerot ja Kasvavat tuloerot ja leikkauksen kohteena oleva “hyvinvointivaltio” luovat kasvupohjaa erilaisille vaihtoehdoille.

Samalla kun äärioikeistolaiset liikkeet voimistuvat pitkin Eurooppaa, meidän tulee pitää huoli, ettei SVL:n kaltaisille liikkeille anneta minkäänlaista kasvualustaa. Emme voi estää jokaista sekopäätä, joka haluaa lietsoa vihaa internetissä. Sen sijaan voimme pysäyttää fasistiset liikkeet heti kun ne näyttäytyvät kaduillamme.

Viimeistään siinä vaiheessa kun uusnatsit julistavat omistavansa kaupunkiemme kadut, on kaikkien rasismia vastustavien tai demokratiasta välittävien ihmisten pistettävä vastaan. Meidän on tehtävä kaikkemme, etteivät tällaiset liikkeet saa minkäänlaista jalansijaa.

Antifasismi on aina itsepuolustusta.
Varis-verkosto 31.1.2014.